Syyskuussa vietetään verisyöpien kuukautta, jonka tavoitteena on lisätä hematologisten syöpien tunnettuutta. Vaikka hematologisten syöpien ilmaantuvuus on kasvanut,[3] uudet hoidot parantavat sairastuneiden ennustetta jatkuvasti ja tarjoavat mahdollisuuden elää sairauksien kanssa pidempään ja entistä paremmalla elämänlaadulla.
Krooninen lymfaattinen leukemia eli KLL etenee usein hitaasti, ja usein ennen lääkehoidon aloittamista potilasta saatetaan seurata vuosien ajan kotona.[4] Hoidon aloittaminen oireettomassa vaiheessa voi olla jopa haitallisempaa. Hoito voidaan aloittaa esimerkiksi silloin, jos veriarvot ovat selkeästi huonontuneet, veren valkosolujen määrä nopeasti kasvanut tai imusolmukkeet tai perna laajentuneet.4
Perinteisistä syöpähoidoista monipuolisempiin ja kohdennetumpiin hoitoihin
KLL:n hoidossa painotettiin ennen kemoimmunoterapioiden kaltaisia perinteisempiä syöpähoitoja, mutta nyt näiden rinnalla käytetään yhä enemmän kohdennettuja täsmälääkkeitä.[5] Hoidon valinta riippuu sairauden luonteesta, potilaan muista sairauksista ja yleiskunnosta.4 Hoitojen kehityksen ansiosta tänä päivänä jo noin 80 % KLL-diagnoosin saaneista on elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen.[6]
Kun uusia lääkkeitä, joista saadaan pidempiä hoitovasteita, otetaan käyttöön, sairastuneiden elinikä keskimäärin myös pitenee. Samalla heidän toiminta- ja työkykynsä saattavat parantua, mikä vaikuttaa myönteisesti paitsi yksilötasolla myös kokonaisvaltaisesti terveydenhuollon kustannuksiin ja suoraan kansantalouteen.[7]
[1] Suomen Syöpärekisteri, https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat, datan päiväys 03.07.2023, sovelluksen versio 2023-08-31-001.
[2] https://www.duodecimlehti.fi/duo15055
[3] https://www.duodecimlehti.fi/duo14984
[4] https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00821
[5] https://www.nature.com/articles/s41571-018-0037-8. Viitattu 24.08.2023
[6] https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ejh.13273. Viitattu 24.8.2023
[7] https://www.laaketeollisuus.fi/talouskasvu/laakkeen-arvo.htmlEM-139543 09/2023