kllsta-huolimatta

Kun Helenalla todettiin krooninen lymfaattinen leukemia eli KLL, terveyskeskuksen lääkäri lausui hänelle sanat: ”Jos joku syöpä sinun on pakko saada, ole onnellinen, että se on juuri tämä. Sairauden hoito on kehittynyt paljon, ja hoidon avulla saa hyviä elämänvuosia vaikka kuinka paljon.”

Lääkärin lupaus on toden totta käynyt toteen, ja Helena on pystynyt elämään jo monta vuotta KLL:n kanssa normaalia, eläkkeellä olevan ihmisen arkea. ”On toki sairaus ollut mielessä lähes päivittäin, ja lyhenevällä aikavälillä otetut laboratoriokokeet ovat tuoneet oman jännityksensä”, hän kuitenkin huomauttaa.

Sairaus tuli ilmi normaalin terveystarkastuksen yhteydessä, kun Helena oli 71-vuotias. Ennen KLL:ää Helenalla oli todettu diabetes ja kohonnut verenpaine, jotka olivat kuitenkin hyvässä hoitotasapainossa.

Hyvinvoinnin salaisuuksina hyvä ihmissuhde ja aktiviinen arki

Krooninen lymfaattinen leukemia on aikuisten yleisin leukemia eli valkosolujen syöpä. Se etenee usein hitaasti, ja potilaita saatetaan seurata monen vuoden ajan ennen hoidon aloitusta.ⁱ,ⁱⁱ

Helena on elänyt KLL:n kanssa jo viisi vuotta, ja vasta keväällä 2022 hänelle aloitettiin ensimmäistä kertaa lääkitys. Jos säännöllisiä lääkäri- ja laboratoriokäyntejä ei oteta huomioon, KLL ei oikeastaan näy Helenan arjessa tai terveydessä mitenkään.

”Olen jaksanut sairauden kanssa erittäin hyvin. Siihen auttaa, että minulla on hyvä ihmissuhde rinnalla. Yhteinen harrastuksemme on kalastus, ja ennen koronaa kävimme teatterissa, näyttelyissä ja elokuvissa. Olemme diagnoosin jälkeen käyneet kalastamassa jopa Pohjois-Norjassa asti”, Helena paljastaa.

Muita KLL-diagnoosin saaneita Helena kannustaa olemaan lietsomatta turhia uhkakuvia. ”Haluaisin sanoa muille diagnoosin saaneille, joille asia on uusi: ei kannata pelätä, eikä ajaa autolla järveen kuten minä ensin meinasin. Kannattaa odottaa, mitä se tuo mukanaan. Minulle se ei ole tuonut mitään pahaa tähän mennessä”, hän painottaa.

Jo neljä viidesosaa KLL:n saaneista elää vielä viisi vuotta diagnoosin jälkeen

Suomessa uusia KLL-tapauksia todetaan noin 350 vuosittain.ⁱⁱⁱ Kroonisen lymfaattisen leukemian hoidossa, kuten muidenkin verisyöpien hoidossa, on tapahtunut merkittävää edistystä viime vuosikymmenien aikana. Perinteisten kemoimmunoterapioiden rinnalle on tullut kohdennetut täsmälääkkeet.^iv

Usein potilaita seurataan monen vuoden ajan ennen hoidon aloittamista, sillä hoidon aloittaminen oireettomassa vaiheessa voi olla haitallisempaa potilaalle. Syynä hoidon aloittamiselle voi olla seurannassa ilmi tullut veriarvojen selkeä huononeminen, imusolmukkeiden tai pernan huomattava kasvu, veren valkosolujen määrän nopea kasvu tai selvät oireet. Hoito valitaan riippuen sairauden luonteesta, potilaan muista sairauksista ja yleisestä terveydentilasta.ⁱ

Hoitojen kehittyminen tuo potilaille jatkuvasti uutta toivoa lisäelinvuosista ja paremmasta ennusteesta. Tänä päivänä jo noin 80 % KLL-diagnoosin saaneista on elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen.^v Kuten Helena, tulevaisuudessa siis yhä useampi elää KLL:n kanssa tavallista arkea vielä vuosia sairauden toteamisen jälkeen.

Syyskuussa vietetään hematologisten eli verisyöpien kuukautta.