Skip to main content

Search

Kestävä lähestymistapa masennukseen

Raportti esiteltiin Euroopan parlamentin Interest Group on Mental Health, Wellbeing and Brain Disorders -tapaamisessa 5. joulukuuta 2018. Tapaamisen järjestämisestä vastasi raportin yhdeksän alullepanijaa. Raportin on rahoittanut Janssen.
Kestävä lähestymistapa masennukseen:
sanoista tekoihin

Masennus on maailmalla polttava ja kasvava huolenaihe: Masennuksesta kärsivien määrä nousi 18 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2015.1 Vuonna 2030 masennus on Korkean tulotason maissa sairauksien osalta yksi pääsyistä yhteiskunnalle aiheutuvaan kuormitukseen. 2

Masennus vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Masennus moninkertaistaa muiden sairauksien todennäköisyyden ja vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. Masennus on yksi alhaisen tuottavuuden pääsyistä, ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle: 92 miljardia euroa vuodessa eli 30 prosenttia enemmän kuin aivohalvaus.3 Lisäksi lähes viidennes masennuksesta kärsivistä tekee itsemurhan.

Näistä luvuista huolimatta masennukseen liittyvät poliittiset päätökset eivät ole tuottaneet riittäviä tuloksia. Yhteiskunnalla ei ole riittävää ymmärrystä masennuksesta eikä tarvittavaa empatiaa siitä kärsiviä kohtaan. Diagnoosien ja hoitomuotojen välillä on valtavia kuiluja. Mielenterveyspalvelut ovat myös tunnetusti alirahoitettuja. Masennukseen poista tämä  on käynnistetty useita lupaavia ohjelmia, mutta kestävä toteutus ja rahoitus ovat jatkuva ongelma.

Masennus lisääntyy, joten yhteiskunnan on aika ottaa järeämmät aseet käyttöön. Parempi ennaltaehkäisy vähentäisi masennustapauksia 21 prosentilla.4 Jos kaikille masennuksesta kärsiville tarjottaisiin näyttöön perustuvaa hoitoa, sairauksista yhteiskunnalle aiheutuva kuormitus laskisi kolmanneksella.4 Ratkaisuja ei kuitenkaan tule rajoittaa kliiniseen ympäristöön: masennukseen puuttumiseen tarvitaan yhtenäisiä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka pureutuvat masennuksen kliinisiin ja yhteiskunnallisiin syihin, osallistavat nuoria ja muita masennukselle alttiita ryhmiä sekä keskittyvät masennuksen vaikutuksiin kotona, koulussa ja työpaikalla.

Tämän raportin avulla pyritään tunnistamaan keskeiset tekijät, jotka varmistavat masennukseen liittyvien ohjelmien kestävyyden ja saavat aikaan pysyviä vaikutuksia ihmisissä, joita masennus on koskettanut. Yhteensä 19 tapaustutkimuksesta ja kirjallisuudesta saamamme kokemuksen ansiosta olemme tunnistaneet kymmenen tärkeää asiaa, jotka voivat auttaa päättäjiä luomaan kestäviä keinoja masennukseen puuttumiseksi tulevien vuosien aikana. 

LATAA RAPORTTI

Tekijät: Julian Beezhold, European Psychiatric Association | Frédéric Destrebecq, European Brain Council | Maria Fresu, European Psychiatric Association | Martin grosse Holtforth, International Federation of Psychotherapy | Marc Hermans, Immediate Past President, UEMS Section of Psychiatry | Kevin Jones, EUFAMI | Hilkka Kärkkäinen, GAMIAN-Europe | Stephanie Kramer, European Brain Council | Alexander Schubert, European College of Neuropsychopharmacology | Margaret Walker, EUFAMI | Joseph Zohar, Expert Platform on Mental Health – Focus on Depression | Suzanne Wait, The Health Policy Partnership | Alexandra Evans, The Health Policy Partnership. Asiantuntija: Claire Champeix, Eurocarers.

 
Lähteet:
1. World Health Organization. 2017. Depression and Other, Common Mental Disorders Global Health Estimates. Geneva: World Health Organization
2. Mathers CD, Loncar D. 2006. Projections of Global Mortality and Burden of Disease from 2002 to 2030. PLoS Med 3(11): e442
3. Olesen J, Gustavsson A, Svensson M, et al. 2012. The economic cost of brain disorders in Europe. Eur J Neurol 19(1): 155-62
4. Cuijpers P, Shields-Zeeman L, Hipple Walters B, et al. 2016. Prevention of Depression and Promotion of Resilience - Consensus Paper. Brussels: EU Compass