Skip to main content

Search

KLL ajatuksia tulevaisuudesta

Kyöstillä on ollut KLL 20 vuotta – ”En ole huolissani”
Kyöstillä diagnosoitiin krooninen lymfaattinen leukemia vuonna 2003. Tällä hetkellä Kyösti viettää sairaudesta huolimatta hyvin ansaittuja eläkepäiviä.

Kyösti on toiminut yrittäjänä yli 40 vuotta. Muutama vuosi sitten Kyösti myi yrityksensä ja siirtyi vaimonsa kanssa ansaitulle eläkkeelle.

Ensimmäiset oireet alkoivat 1998.

– Olin Lapissa kalareissulla kummipoikani kanssa, kun sääsken puremat aiheuttivat kipeitä patteja kaulalle. Huolestuin niin paljon, että kalareissu jäi lyhyeen ja varasin lääkäriajan seuraavalle päivälle Ouluun, Kyösti kertoo.

Laboratoriokokeista löytyi lymfosyytteja, mutta ei muita viitteitä sairaudesta.

Muutama vuosi kului ilman oireita, lukuun ottamatta itikan pistojen aiheuttamaa imusolmukkeiden turpoamista. Kyösti urheili aktiivisesti, ja vapaa-aika kului juosten, hiihtäen ja pyöräillen.

Sitten hemoglobiini laski, ja tarvittiin lisätutkimuksia.

Diagnoosin saaminen

Vuonna 2003 Kyösti ohjattiin jatkotutkimuksiin. Luuydinnäyte kertoi, että kyseessä oli KLL, krooninen lymfaattinen leukemia.

– Leukemia on pelottava sana. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuisi seuraavaksi tai voinko parantua. Minun sairauteni oli kuitenkin rauhallinen ja eteni hyvin hitaasti, Kyösti kertoo.

Hän jatkoi urheilemista kuten ennenkin ja muun muassa souti Helsinki–Tallinna-välin viisi kertaa. Taudin etenemistä seurattiin verikokein puolen vuoden välein.

Hoito

Kyöstin ensimmäinen hoito aloitettiin 2010, kun ensimmäisistä oireista oli kulunut 12 vuotta ja diagnoosin saamisesta seitsemän vuotta.

– Ensimmäiset hoitojaksot olivat lyhyitä, ja niiden avulla veriarvoni palautuivat normaaleiksi. Kävin muutamia kertoja poliklinikalla Oulussa, Kyösti muistelee.

Lomareissulla tilanne kuitenkin paheni, ja hemoglobiini laski jyrkästi. Sen jälkeen aloitettiin hoidot Oulun hematologian osastolla. Luuytimen syöpäsoluja koitettiin tuhota eri lääkkeiden yhdistelmällä, mutta mikään ei tuntunut auttavan.

– Lääkäri ehti jo kysyä, olenko laittanut asiani järjestykseen, ja tilanne alkoi näyttää huolestuttavalta.

Siinä vaiheessa saataville oli tullut uusi hoito, jonka avulla saatiin tilanne sille tasolle, että voitiin tehdä kantasolusiirto.

Elämä KLL:n kanssa

– Sairauteni eteni hitaasti, eikä se haitannut elämääni. Aluksi se toki mietitytti päivittäin, mutta kun ajatukseen tottui, se oli harvemmin mielessä. Odotin vain verikokeiden tuloksia ja jatkoin elämää kuten ennenkin, Kyösti sanoo.

Kantasolusiirto tehtiin alkuvuodesta 2015. Sairaus on pysynyt poissa ja Kyösti pystyy elämään kutakuinkin normaalia elämää.

Sairaudesta puhuminen

Kyösti on kertonut sairaudestaan avoimesti, ja kaikesta on voitu keskustella vaimon kanssa.

– Vaimo on joutunut kuuntelemaan huoliani ehkä liikaakin.

Kyöstillä on viesti KLL-diagnoosin saaneille.

– Tällaisen diagnoosin saaminen voi olla aluksi järkytys, kun ei tiedä mistä on kyse. Lääkäreiltä saa kuitenkin kaikki tarvittavat vastaukset, ja uusia lääkkeitä tulee jatkuvasti saataville. Tämän sairauden osalta tilanne on parantunut merkittävästi, enkä olisi yhtään huolissani.

Kyösti on pitänyt yhteyttä potilaisiin, joita on kohdannut sairaalassa ja poliklinikalla. Yhdessä keskustellaan sairaudesta, hoidoista ja elämästä ylipäänsä. Yhteisestä sairaudesta puhuminen auttaa kumpaakin.

Ajatuksia tulevaisuudesta

Tulevaisuudessa Kyösti aikoo nauttia eläkepäivistä ja touhuta sen mukaan, mihin kunto riittää. Talvella hiihdetään ja kesällä ollaan mökillä.

– Ajattelen tulevaisuudesta hyvin luottavaisesti, sillä ei tässä ole mitään hätää, Kyösti summaa.