Skip to main content

Search

Laakehoitojen vaikuttavuus on huomioitava hoitovelkaa purettaessa

Lääkehoitojen vaikuttavuus on huomioitava hoitovelkaa purettaessa

Daniel Lahti

Termi hoitoon pääsy on esiintynyt talven vaalikeskusteluissa tiuhaan, ja hyvä näin. Kannustan tulevia hyvinvointialuepäättäjiämme viemään ajattelua hoidon osalta hieman pidemmälle. Hoitoon pääsemisen lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että potilaan hoito myös etenee. Erityisesti mielenterveyteen liittyvissä sairauksissa, kuten masennuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että hoitotuloksia mitataan aktiivisesti ja hoitopolulla edetään hoitosuositusten mukaisesti kohti vaikuttavimpia hoitoja, mikäli riittävää vastetta ei aikaisemmista hoidoista ole syntynyt. Erityisesti vaikeammissa masennustapauksissa, joissa potilas on siirtynyt jo erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin, on tärkeää, että hoito etenee nopeasti. Näin vähennämme vaikuttavalla tavalla mielenterveyspotilaiden inhimillisen kärsimyksen ja pahan olon määrää. Samalla myös minimoimme taloudellista kuormaa yhteiskunnalle: näiden sairauksien aiheuttama työkyvyttömyys maksaa Suomelle MIELI Ry:n mukaan yli 1,2 miljardia vuodessa, eli peräti 3,3 miljoonaa euroa päivässä.

Koronakriisi ei ole luonut painetta vain perusterveydenhuollossa suoritettavien hoitojen ruuhkautumiseen, vaan paljon piilossa olevaa hoitovelkaa on syntynyt myös erikoissairaanhoidon puolelle. Vuonna 2020 uusia syöpädiagnooseja kirjattiin 1200 vähemmän kuin tätä edeltävänä vuonna. Vuoden 2021 tilastoja ei ole vielä saatavilla, mutta mitään viitteitä ongelman katoamisesta ei ole ilmaantunut. Viivästyneet diagnoosit ovat saattaneet johtaa tilanteeseen, jossa erikoissairaanhoitoamme haastavat suuret määrät pidemmälle edenneitä ja mahdollisesti myös vaikeammin hoidettavia syöpätauteja. Vaikka hoitovelan purkamiseen on osoitettu varoja, on tärkeää, että ne myös kohdennetaan vaikuttavasti. Kannustammekin alueellisia päättäjiä olemaan tämän ongelman ratkaisemisessa aktiivisia ja huolehtimaan siitä, että riittävä rahoitus hoitovelan purkamiseksi on valtion toimesta saatavilla.

Lääkehoidot ovat olennainen osa monen potilaan hoitoa, mutta ne ovat saaneet varsin vähän huomiota vaalikeskusteluissa. Lääkeinnovaatioiden vaikuttava käyttö on yksi terveydenhuoltojärjestelmäämme kantavista peruskivistä, joka vaatii vahvaa rahoituspohjaa. Hyödyt eivät joissain tapauksissa jää vain parempiin hoitotuloksiin ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen, vaan niillä on mahdollistettu esimerkiksi tärkeiden henkilökuntaresurssien vapautuminen muualle. Yhtenä esimerkkinä toimivat reumasairaudet. Siinä missä reuman hoitoa ja seurantaa toteutettiin vielä vuosituhannen alussa esimerkiksi Heinolan reumasairaalassa, ovat kehittyneet lääkehoidot mahdollistaneet sen, että nykyään potilaan pitkäaikainen seuranta toteutuu terveyskeskuksissa ja tämän päivän hoito voidaan suorittaa poliklinikkakäynteinä.

Loppuviimein sote-palvelujen järjestämisessä on kysymys arvovalinnoista ja hieman myös kunnianhimosta suomalaisille tehdyn palvelulupauksen toteuttamisessa. Ikääntyvässä Suomessa ei sote-menojen kasvu tule päättymään ja siksi meidän onkin pidettävä huoli siitä, että alueellisia toimintaperiaatteita luodessa huomioimme laajemmin myös hoitoon panostamisen hyödyt: Työkykyiseksi palautuneen mielenterveyskuntoutujan tai syöpäpotilaan hoito näyttäytyy hyvinvointialueen sote-budjetissa vain kulueränä, mutta kuntien taloudessa se tarkoittaa uutta veronmaksajaa. Olisiko siis jo korkea aika, että tämä huomioitaisiin vahvemmin myös sote-päätöksenteossa?