Skip to main content

Search

Life Science Live seminaarissa

Piispanen Life Science Live seminaarissa: Suomi häviää lifescience-rahoituksessa muulle Euroopalle
Kansainvälinen ammattitapahtuma Life Science Live kokosi 15.–16.5.2019 lääketieteen ja terveydenhoidon tutkimusyhteisöt ja yritysmaailman Turun Messukeskukseen. Paikalla oli myös kansainvälisiä sijoittajia. Tämän vuoden keskeinen teema oli tekoäly ja sen sovellukset terveydenhuoltoon.

”Tärkein tavoite on saada yritykset keskustelemaan sekä keskenään että tieteen edustajien kanssa ja luoda positiivista henkeä. Pyrimme myös viemään viestiä alan kukoistuksesta ja tarpeista päättäjille”, toteaa Tero Piispanen Turku Science Parkista.

Piispanen kartoitti päivän omassa esityksessään startupien nykytilannetta ja näytti taulukkoja siitä, miten Suomi häviää lifescience-rahoituksessa muille Euroopan maille. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että Suomella ei ole life science -puolella alkuvaiheen riskirahoittajia ja kansainväliset sijoittajat pitävät alkurahoitusta startupin kotimaan asiana. ”Meillä ei ole ideoista pulaa, mutta yrityksiä syntyy liian vähän, koska kun rahoitusta ei alussa saada, toimijat eivät näe polkua pidemmälle. Ne, jotka jaksavat jatkaa sitkeästi siihen vaiheeseen, että alkavat saada kansainvälistä rahoitusta, selviävät hengissä. Eli syöttökoneisto tökkii meillä. Alkuriskiin tulisi siis saada esimerkiksi valtion tukea”, Piispanen pohtii.

Janssenin Miving: Yritystinderissäkin huonon ensivaikutelman antaja pyyhkäistään hylättyjen joukkoon

Janssenin Pohjoismaiden ja Baltian digitaalinen johtaja Kristoffer Miving pohti HealthBIO seminaarin esityksessään sitä, miten digitaaliset teknologiat muuttavat bisnestä. Esityksensä aluksi hän esitti hyvän vertauksen: Yritykset ovat kuin kukkia, jotka yrittävät houkutella mehiläisiä luokseen. Tämän päivän mehiläinen vilaisee kukkaa nopeasti ja jatkaa matkaa, jos ensivaikutelma ei miellytä. Valta on siis asiakkaalla, joka vaeltelee digitaalisella kukkaniityllä. Pistä siis se yrityksesi/organisaatiosi etusivu kuntoon, sillä kiireisellä mehiläisellä on aikaa sinulle tasan yksi vilkaisu.

Jos lääketieteen tai terveysalan toimija sitten pääsee jatkoon etusivukilpailusta, on muutakin tekemistä, sillä paljon on puhuttu siitä, miksi terveysalan digitaaliset palvelut otetaan käyttöön suhteellisen hitaasti.

”Olemassa olevat palvelut eivät täytä asiakkaiden/potilaiden tarpeita ja ovat huonolaatuisia. Tämän päivän ihmiset haluavat digitaalisilta terveyspalveluilta tehokkuutta, parempaa saavutettavuutta (ei kirjautumisia), integraatiota muiden kanavien kanssa ja ihmisapua (esim chat), mikäli digitaaliset palvelut eivät riitä auttamaan heitä”, Miving toteaa.

Esimerkiksi lääkeyritysten kannattaa luoda paljon nykyistä parempia digitaalisia palveluja myös alan ammattilaisille eli lääkäreille ja hoitajille. He viettävät 50 kertaa enemmän aikaa netissä kuin tapaamassa lääkeyritysten edustajia, joten yritysten digitaalisten palvelujen on syytä olla laadukkaita ja helposti saavutettavia.

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia: entinen kirjakauppiasjätti Amazon on jo hankkinut Yhdysvalloista itselleen online-apteekin. ”Amazon on vain myyjä. Se ei luo innovatiivisia lääkkeitä tutkimalla ja kehittämällä – vielä”, Miving toteaa.