Skip to main content

Search

Suomi tarvitsee syöpästrategian

No
Syöpä yhteiskunnallisena keskusteluaiheena saa maailmalla entistä enemmän jalansijaa – Myös Suomessa tulisi laatia kansallinen syöpästrategia.
  • syöpähoidon parissa

Tänään vietetään maailman syöpäpäivää. Arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikanai, ja tällä hetkellä Suomessa elää noin 280 000 ihmistä, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa saaneet syöpädiagnoosin. Tilastojen valossa on syytä olettaa, että ikääntyvässä Suomessa havaittavien uusien syöpätapausten määrä jatkaa kasvuaan myös tulevan vuosikymmenen aikana. ii

Kasvava trendi uusien syöpätapausten määrissä ei kosketa vain suomalaisia. Euroopan komission mukaan ilman uusia lisäpanostuksia tulee Euroopassa todettavien vuosittaisten uusien syöpätapausten määrä kasvamaan 3,5 miljoonasta yli 4,3 miljoonaan seuraavien 15 vuoden aikana. iii Komissio onkin nimennyt syövän yhdeksi suurimmista maailmaamme vaivaavista haasteista. iii Tämä on johtanut siihen, että EU-tasolla syöpä on keskusteluaiheena saanut merkittävästi lisää poliittista painoarvoa ja ongelmien ratkaisemiseksi käytetään enemmän resursseja.

Euroopan parlamentti on tammikuussa päättänyt perustaa erityisvaliokunnan, jonka tehtävänä on edistää eurooppalaisten pyrkimyksiä kukistaa syöpä.iv Tämän lisäksi syöpä on yksi viidestä haasteesta, jonka ratkaisemisen Euroopan komissio on asettanut yhdeksi missioistaan EU:n lähes 100 miljardin tutkimus- ja investointiohjelmassaan. vTänään, maailman syöpäpäivänä käynnistetään EU:n terveyskomissaari Stella Kyriakideksen toimesta myös Euroopan syöpästrategian laadinta ja työ on tarkoitus saattaa päätökseen jo tämän vuoden loppuun mennessä.vi

Suomessakin olisi varaa nostaa syövän hoitaminen suuremmaksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi ja kehityskohteeksi. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ollessa isojen uudistusten kohteena, tarjoutuisi samalla päättäjille hyvä tilaisuus miettiä, millaisia toimenpiteitä on Suomessa tehtävä, jotta syöpää hoitavilla lääkäreillä olisi parempi mahdollisuus vastata haasteisiin, jotka syntyvät muun muassa kasvavien syöpätapausmäärien myötä. Toinen keskeinen ongelma liittyy uusien syöpähoitojen käyttöönottoon. Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa käytetään muita maita vähemmän uusia syöpähoitoja.vii Tavoitteeksi voisi asettaa sellaisen järjestelmän luomisen, joka tukisi tulevaisuudessa entistä paremmin suomalaisten perusoikeutta hyvään elämään syöpädiagnoosista huolimatta.

Tätä tavoitetta silmällä pitäen olisi Suomessakin hyvä laatia kansallinen syöpästrategia, jossa asiaan pureuduttaisiin yksityiskohtaisesti. Kansallinen syöpästrategia voisi ohjata syövänhoitoa tämän vuosikymmenen osalta ja strategian tueksi voisivat vuosikymmenen aikana toimivat Suomen hallitukset laatia oman syövänhoito-ohjelmansa, jossa määriteltäisiin vielä erikseen syövän hoitoon liittyvät hallituskauden poliittiset painopisteet, toimeenpanon keinot ja välineet sekä toimenpiteiden seuranta.

Kansallisella syöpästrategialla olisi myös symbolista arvoa. Se vahvistaisi suomalaisille annetun palvelulupauksen toteutumista toimimalla takuuna sille, että vaikuttavat ja oikea-aikaiset syöpähoidot ovat saatavilla jokaiselle suomalaiselle ja syövän hoitoa Suomessa kehitettäisiin kohti kansainvälistä kärkitasoa.