Skip to main content

Search

Taistelu syöpää vastaan vaatii yhteistyötä

Taistelu syöpää vastaan vaatii yhteistyötä
– Jotta voimme parantaa entistä useampia ja nostaa syövän kanssa elävien elämänlaatua, lääketeollisuuden, hoitoalan ja yliopistojen on tehtävä moniammatillista ja kansainvälistä yhteistyötä pitkäjänteisesti, kertoo Janssenin Pohjoismaista vastaava lääketieteellinen johtaja Kristina Sandström.

Janssen laajentaa onkologiatoimintaansa, jonka nykyisiä painopistealueita ovat eturauhassyövän, multippelin myelooman ja kroonisen lymfaattisen leukemian hoito. Tavoitteena on tehdä syövästä parannettava tai ennaltaehkäistävä sairaus.

– Suurin osa tutkimuksestamme keskittyy tulevaisuudessa immuno-onkologiaan sekä uusiin tehokkaisiin ja kohdennettaviin hoitoihin, jotka voivat olla perinteisiä hoitomuotoja tehokkaampia ja siten vahingoittavat kehoa vähemmän, Kristina Sandström kertoo.

Lisäksi merkittävän osan yrityksen tutkimustyöstä muodostaa biomarkkereiden etsiminen. Biomarkkerit osoittavat, minkä syövän kohteeksi yksittäinen potilas on joutunut.

– Biomarkkereiden avulla potilaalle voidaan antaa oikeanlaista hoitoa heti alusta alkaen. Jotta uusista innovaatioista olisi potilaille nopeasti hyötyä, terveydenhuollolla on oltava valmiudet kokeiden ottamiseen ja tarvittavien profilointien tekemiseen. Tutkimuslaboratoriossa ja kliinisessä työssä pystytään kuitenkin vielä hyvin eritasoisiin kasvainten tyyppimäärityksiin.

Avoin kulttuuri
Osaamiskuilun kaventamiseksi tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä.

– Lääketeollisuus, hoitoala ja yliopistot ovat kiinnostuneita yhteistyön tekemisestä, ja siihen on jo teoreettinen mahdollisuus. Kysymys on, miten se saadaan toimimaan käytännössä. Meille lääkeyrityksenä tutkimuksen tekeminen ja innovaatioiden luominen ei yksin riitä. Meidän, kuten muidenkin toimijoiden, on otettava enemmän vastuuta. Ajat ovat muuttuneet myös lääketeollisuudessa: protektionistinen kulttuuri on tehnyt tilaa avoimuudelle ja yhteistyölle, joita pidetään menestyksen ehdottomana edellytyksenä.

Hyvä esimerkki on Janssenin yhteistyö yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. YODA-hankkeessa (Yale School of Medicine Open Data Access) Janssen luovuttaa tutkimustuloksiaan muille jatkotutkimuksia varten.

– Avoin tutkimus- ja innovaatiokulttuuri auttaa meitä etenemään nopeasti taistelussa syöpää vastaan. Haluamme kasvaa samassa tahdissa ympäristön kanssa, jotta innovaatioistamme olisi hyötyä yhä useammille ihmisille. Loppujen lopuksi yhteistyö on arvokasta myös kehitystyömme kannalta.

Kliininen tutkimus
Kliiniset tutkimukset ovat tärkeä osa Janssenin toimintaa Pohjoismaissa.

– Kliiniset tutkimukset antavat tietoa siitä, miten voimme parantaa nykyisiä hoitomenetelmiä tulevaisuuden potilaita varten, kertoo Janssenin Pohjoismaista vastaava tutkimus- ja kehityspäällikkö Kent Bergfors.

Yritys on viime vuosina lisännyt kliinisten tutkimusten määrää Ruotsissa.

– Olemme kaksinkertaistaneet tutkimusten ja henkilöstön määrän lyhyessä ajassa. Meille haasteena on se, että terveydenhuollolla ei välttämättä ole aikaa tai kykyä osallistua kliinisiin tutkimuksiin. Potilaat tarvitsevat myös paremmin tietoa kliinisistä tutkimuksista ja niihin osallistumisesta internetistä.

Tällä hetkellä Janssenilla on Ruotsissa käynnissä 40 kliinistä tutkimusta, joista puolet on onkologian tutkimuksia.

– Tutkimuksissamme sekä hoitojen kehittämisvaiheiden että hoidettavien kasvaimien kirjo on laaja. Uskon, että monet työn alla olevista valmisteista ovat saatavilla kliiniseen käyttöön viiden vuoden sisällä. Silloin monet syöpäpotilaat voivat saada merkittävästi nykyistä parempaa hoitoa. Kent Bergforsin tausta on hoitoalalta. Hän on työskennellyt kliinisen tutkimuksen parissa 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Minua innostaa yhä se, että voin olla mukana löytämässä potilaita hyödyttäviä uusia ratkaisuja. Potilashoidon kehittäminen on sekä minulle että koko organisaatiolle tärkeintä. Janssenin kattavan lääketieteellisen tutkimuksen ansiosta ratkaisumme voivat lievittää, hidastaa tai jopa parantaa vakavimpia sairauksia.

*Artikkeli on julkaistu Radiumhemmet-tutkimussäätiön vuosilehdessä. http://radiumhemmetsforskningsfonder.se